Fantastista, kesäloman alkuun enää YKSI päivä! Tai noh, se on vain todistusten jako jne.. Tuli tänään pitkästä aikaa kuunneltua Dir En Grey:tä (mikä on aika ihme, sillä se on yksi suosikkibändeistäni) ja olin ihan fiiliksissä kun kuuntelin Gardenia, siihen liittyy eräs erittäin ihana muisto. :) Tässäpä muutamia kuvia Dir En Grey:stä.

 

 

                             

                MINÄ

DIR EN GREY

En tajua miten voin tykätä jostain bändistä näin paljon! Toshiya on aivan upea! No niin, tästä tuli pelkkää Dir En Greyn ylistystä, vaikka piti kirjoittaa päivän tapahtumista. 

Kuolaan Näiden perään! Nämä yksinkertaisesti TÄYTYY  saada! Rakastan Lolita tyyliä, Oshare Kei:tä ja muutenkin Tokion katumuotia. Ahh! <3 ;D

 

 

 

 

 

 

Ja näitä ois voinu tulla vaikka kuinka lisää! Mulla on tosiaan aika paljon Lolita vaatteita, Oshare Kei tyylisiä vaatteita ja muutenkin Tokion katumuotia, joten en halua poiketa enää tyylistä ja ostaa jotain, joka ei ole niitä! Noi tulis aika kalliiksi, mutta kuka sanoo, että niitä täytyy kaikkia ostaa? Tietty korut, laukut ja kengät ostaisinkin, mutta olen sen verran kätevä tuon rakkaan ompelukoneen kanssa, että voisin itse tehdä osan niistä. Kankaat yms. tietty maksaa.  Ei niiden juuri tuollaisia (siis vaikka ostaisin) tarvitse olla, mutta suurinpiirtein. Tosiaan tulee joskus aika kalliiksi (vaikkakin äiti ostaa suurimmanosan vaatteistani) tilata vaatteita ulkomailta, ja jos ostaa Suomesta jostain erikoisliikkestä, tulee se silti kalliiksi. Mutta intohimo mikä intohimo!

Oi että RAKASTAN kesää! Mikään ei ole ihanempaa kuin ihana auringon paiste joka tuntuu ihon läpi, jäätelö, pojat uimashortseissaan,  ystävät, loma ja hiekkarannat (=kesä)!! En malta odottaa lomaa. Koulunpäättäjäiset ( jännittää muuten pikkasen laulaa soolona koko koulun edessä :o ), jippijaijee! Btw, tänään tilasin Fruits Basket vol. 16. :)

Kävin äsken juoksulenkillä, ja tuli hemmetin kuuma ja hiki! Aina juostessa alku on kamalinta (vaikka en pidä juoksemisesta, tai liikunnasta ylipäätänsä (paitsi uiminen ja rantalentis), käyn aina 5 kertaa viikossa jouksulenkillä tai joskus korvaan sen kesällä rullaluistelulla ja talvella hiihdolla, koska pitäähän sitä linjojaan ja kuntoa kurissa pitää!), ei saa missään nimessä ajatella niitä kilometrejä mitkä on jäljellä, laksee sitten vaikka mielessään vaikka tuhansiin tai laskee vastaantulevat autot, jos ei muuten saa sitä mielestään. Alun jälkeen siitä tulee ihan ok, mitään huono ei tapahdu kun ei vaan pysähdy, koska jos pysähtyy pitkällä lenkillä, ei voi enää (ainakaan en mä) jatkaa eteenpäin, sitä sitten hyytyy. Sitten usampien kilometrien jälkeen kun jäljellä on enää n. kilometri, tuntuu kuin lentäisi ja odottaa vain sitä, kun pääsee määränpäähän (mun tapauksessa ainakin YLEENSÄ koti) ja saisi pysähtyä, mutta samalla sitä tuntuu, että voisi juosta maailman äärin kun jalat on ihan tavallaan, miten nyt sanoisin, "tunnottomat".

Hassua, että käyn juuri juoksulenkillä, koska kyllähän mä jotain muutakin urheilua voisin harrastaa, ei mun tarvis kiusata itteäni. Mutta ehkä se on juuri siinä, tykkään kiusata itteäni. Outoa. Mun juoksulenkkiä yleensä siivittää Dir En Grey, X Japan, Maiden (jos joku nyt ei tajua niin tarkoitan Iron Maidenia), Basic Element (muuten en kyllä kuuntele sitä, mutta hyvää juoksu musaa ;D) ja Romanssit (jos tätäkään ei joku tajua, niin tarkoitan My Chemical Romancea).

Nyt en ehdi tässä muuta turisemaan, kun pitää mennä katsomaan Ugly Betty. ;D

~Hana-san

Juu, elikkä tää mun blogi on vielä aika alussa, että on varmaan aika hölmö. Muuntelen ulkomuotoa ja silleen, sitten kun jaksan ja miten koululta, harrastuksilta ja ystäviltä kerkeän :)

Minua muuten ihan oikeasti kutsutaan (tietyissä ystäväpiireissä, tai noh, aika useat, en pidä oikeasta nimestäni ja olen sen verran hurahtanut Japaniin, että ;D) "Hanachiro" nimellä ja oikeastaan "Hana-san" tai "Chiro-san" käy myös. Myös osalla ystävistäni on japanilaisia lempinimiä. :)

No päätinpä aloittaa blogin kirjoittamisen, kun ei oikein tule aikaiseksi ihan tavallista päiväkirjaa kirjoitettua. Kiva vähän purata ajatuksia/tuntemuksiaan tänne. ;D Tänään oli inhottava koulupäivä, en pystyny ajattelemaan mitään muuta kuin erästä poikaa, joka vielä sattuu olemaan luokallamme. Olemme samassa musiikkikerhossa (se oli tänää klo 14-15) ja kun istuin huvikseni sen takana sen aikaa, kun ne harjotteli soittamaa yhtä biisiä (mä nimittäin laulan ;>), niin kattelin sen selkää ja niskaa. Teki mieli koskettaa, mutta mitäpä siitä oisi vielä synytynyt! Tilanne olisi varmaan ollut tämmönen:

1.  Ihastukseni kääntyy katsomaan mua ja kysyy: "Mitä helvettii sä siin hiplaat?"
2. Mä punastun ja siirryn vähä sivumpaa.
3. Muut kääntyy kattomaa, hirvee naurunremakka ja jokut lapselliset alkaa huutelemaan (tosin ne lapsellisimat luokaltamme ei edes ole musiikkikerhossa) kaikkea idioottimaista.
4. Opettaja huutaa ja käskee kaikkia lopettamaan
5. En kehtaa katsoa, mennä lähellekkään saatika sitten puhua ihastukselleni koko päivänä. En varmaan enää kehtaisi seuraavana vikana viikkonakaan.

(Onneksi EN koskettanut!!)

Niin, punastun ja nolostun helposti. Olen ujo sellaisten poikien kanssa joihin olen ihastunut. Mutta ystävien, kavereiden, siis myös kaveripoikien kanssa olen ihan rento, puhelias ja hauska. Päivä oli siis siinämielessä kamala, kun en pystynyt muuta ajattelemaan kuin tuota poikaa. Opettajat joutuivat huomauttelemaan aina varmaan joka 15:sta minuutti mulle.

Ainoa ihana juttu tapahtui, kun pudotin kynän, kurkotuin ottamaann sitä, ja ihastukseni, joka istuu edessäni, kyyristyi myös nostamaan sitä. :) Tulin siitä iloiseksi.

En malta odottaa Inuyasha 21! Ja pitäisi tilata Fruits Basket vol 16. Odotan todella monien mangojen seuraavia osia. Aloin katsomaan animea jo ihan pienenä. Se alkoi (yllätys yllätys!) Candy Candyistä ja Hopeanuolista. Weed ei ole läheskään yhtä hyvä kuin Hopeanuoli. Petyin Weediin.

Olen ihastunut manga sarjoissa (tällä hetkellä): Fushigi Yuugin Tamahomeen, Fruits basketin Kyoon ja Yukiin ja Aishiteruze Babyn Kippeihin. He ovat niin ihania! Tamahome on niin komea, rohkea ja jos rakastaa jotain, niin pitää siitä kiinni! Kyo on komea, tulinen, pohjimmiltaan herkkä ja hyväsydäminen ja jokin hänessä saa minut vain aivan lääpälleni. ;) Yuki on komea, hänesä on jotain salaperäistä, joka kiehtoo minua, kiltti ja huomaavainen. Kippei on (yllätys yllätys!) komea, aluksi aivan hulttio, mutta saatuaan huostaansa yuzuyun, hänestä ponnahtaa ulos huolehtivaisia ja herkkiä piirteitä. Harmi vai, että he eivät ole oikeita. :< Joskus tuntuu, että manga pojat ovat parempia. Mutt kyllä ihastuksenikin on ihana! Muttei varmaan kenessäkään oikeassa ihmisessä ole samanlaisia piirteitä kuin manga pojissa.. Ei varmasti. Voisi sanoa, että vain kiusaan itseäni mangalla.

<------Akitossa (Fruits Basketista) on jotain, mikä saa minut tärisemään, pelkäämään, surulliseksi ja Akito myös kiinnostaa minua! Hrr.. Niin salaperäinen, mutta myös paha.  Tosin uskon, että Akitosta vielä löytyy se "hyvä puoli"..

Nyt loppu kirjotus. ;)